Tarina: DBAF Ep. 1 Vegeta, nuori saiyalainen
Genre: Seikkailu
Päähahmot: Goku ja Vegeta (Ei sama herra, minkä me tunnemme DB:ssä)
Suositus: S
Muuta: -
Spoilerit: DBGT:n lopusta noin yli 300 vuotta eteenpäin. (Voisiko Vegetaa sanoa uudeksi hahmoksi?)
DBAF Ep. 1 Vegeta, nuori saiyalainen
Aika. Sitä ei voi pysäyttää tai edes taaksepäin kääntää. Se vain vaeltaa ja vaeltaa, eikä koskaan pysähdy.
Ei edes planeetta Sharadalla, jossa puhdas sydämminen soturi lepää ja muistelee vanhoja aikoja. Vaikka hän on elänyt vuosisatoja, näyttää hän aina yhtä nuorelta.
Goku katsoi kauas horisonttiin ja huokaisi ja nosti katseensa taivaalle. Niitä hyviä aikoja, jotka olivat päättyneet jo kauan sitten. Hänen ystävänsä olivat kuolleet jo kauan sitten, eikä hän tiennyt kuka kantoi sukunsa vastuuta nyt. ”Voi niitä aikoja…” Goku ajatteli ja hymähti. Hän muisti kaiken, jokaisen hetken, minkä hän oli saanut viettää planeetta Maassa. Hän haluaisi palata ajassa taaksepäin. Siihen aikaan, milloin hän sai tietää olevansa Saiyalainen. Siihen aikaan, Milloin he taistelivat androideja vastaan. Ja myös siihenkin, kun hän tapasi Vegetan… ”Onko kaikki hyvin, Goku-san?” Sharadalainen tyttö kysyi ja istahti Gokun viereen. ”Totta kai on, Shana-san. Mitenniin?” Goku kysyi vähän ihmeissään. ”Näytät vähän siltä, että sinua painaa jokin. Jos sinulla on huolia, niin voit kertoa minulle.” Shana sanoi ja hymyili ystävällisesti. ”Äh! Ei se ole mitään. Taidan käydä katsomassa Maata. Siitä on jo yli 300 vuotta, kun viimeksi siellä kävin.” Goku sanoi ja käveli muutaman metrin Shanasta. ”Nähdään taas!” Goku sanoi ja katosi. Hän siirtyi planeetta Maahan tahdonvoimalla hetkessä ja laskeutui jonkun kaupungin ulkopuolella olleeseen puuhun. Kaikki oli hieman erilaisempaa muin silloin kauan sitten. ”Hmm… täällä näyttää olevan hieman erillaista.” Goku tuumi. ”Mikähän kaupunki tämä on…?” Goku ajatteli mielessään ja vilkaisi tein varressa olevaa kylttiä. ”West City? Miten se kuulostaa noin tutul… Ainiin! Nythän minä muistan! Vegeta asui tässä kaupungissa silloin joskus…”Goku loikkasi alas puusta ja päätti lähteä katselemaan kaupunkia. Yhtäkkiä hän jokin paperin pala lensi hänen naamaansa. ”Hei! Kuka ääliö roskaa kaupunkia…?” Gokun lause jäi kesken, kun hän näki paperilapun olevan Maailman vahvin turnauksen mainos. ”Oi. Tänään on siis 100 Maailman vahvin turnaus…? Jukra! Se pitää nähdä!” Goku huudahti innoissaan ja lähti vauhdilla lentämään kohti areenaa muiden ihmisten ihmettelevän silmät pyöreinä lentävää Gokua. ”Siitä onkin jo aikaa, kun kävin viimeksi täällä. Keitäköhän tänne osallistuu…?” Goku jätti lauseen kesken, kun nuori poika käveli hänen ohitseen. Hänessä oli jotain tuttua. Mutta mitä? Goku ei ehtinyt nähdä poikaa kunnolla mutta antoi asian olla.
Vähän myöhemmin turnaukseen osallistujan astuivat areenalle. ”Hmmm… näkyisiköhän sitä ihmepoikaa täältä.” Goku tähyili areenan vieressä olevasta puun latvasta. Hetken tähyiltyään Goku lopetti ja päätti unohtaa asian. Juontaja alkoi luetella osallistujen nimiä, Goku kuunteli kunnes kuuli tutun nimen mainittavan. Hän oli vähällä pudota puusta, kun tajusi mitä oli kuullut. ”Kuulossani on varmasti jotain vikaa! Tai sitten se oli… Eieiei! Eipäs kun… Ääh! Kuulossani on varmasti vikaa. Ja se siitä!” Mutta kuultuaan nimen muutaman kerran uudelleen, tämä uskoi mitä kuuli. ”Vai niin… Hän on ihan varmasti Vegetalle sukua. Miten hänellä muuten olisi sama nimi? Ja hänhän voitti turnauksenkin. Hänen on pakko olla.” Goku ajatteli ääneen ja hyppäsi alas puusta. Turnaus oli ohi ja osallistujat olivat lähdössä koteihinsa. Goku huomasi pojan uudestaan ja huomasi pojan yhden näköisyyden hänen tuntemaansa Vegetaan. Samanlaiset mustat melkein pystyyn sojottavat hiukset pientä alas sojottavaa otsahiusta lukuun ottamatta. Samanlaiset mustat silmät, mutta jotenkin hän tuntui erilaiselta… Poika huomasi Gokun tarkkailevan häntä ja käänsi katseensa tähän. Kaksikko kasoivat toisiaan vähän aikaa, kunnes Goku katkaisi hiljaisuuden. ”Sinä olet varmaankin Vegeta, eikö?” Hän kysyi ystävällisesti hymyillen. ” Kyllä olen. Miksi kysyt? Ja kuka sinä itse olet?” Poika kysyi rento ilme kasvoillaan. ” Nimeni on Son Goku, mutta kutsu pelkäksi Gokuksi. Ja kysyin siksi, koska muistutat erästä vanhaa ystävääni. Luulen kumminkin, että olet hänelle sukua.” Goku vastasi ja käveli lähemmäs poikaa. ”Huh? Nyt en ihan ymmärrä…” Poika sanoi ihmeissään. Hän ei tuntenut, tai edes nähnyt ketään itseänsä muistuttavaa. ”Se on pitkä juttu. Voin kyllä selittää sinulle, jos tahdot. Mutta ensin haluan tutustua sinuun paremmin. Vegeta otti pienen hymyn kasvoilleen "Ihan miten vain." Hän vastasi.
Jatkuu…
Ensimmäisestä episodista tuli vähän lyhykkö. Tarinoiden pituus saattaa vaihdella jatkossa, mutta ei se maailmaa kaada.
Toivottavasti nautitte tarinasta, vaikkei se vielä mitenkään 'jännittävä' ole näin alussa. Mutta jos jaksatte odottaa, niin kyllä tämä tästä sitten vauhtiin pääsee. ^_^'