Tarina: Piccolon elämää: Perheen synty
Luokitus: K-12
Genre: Romantiikka, seikkailu
Päähahmot: Piccolo, Diriel,pari Z-gängiläistä
Muuta: Keskittyy Piccolon elämään DB Z:n jälkeen,pari omaa hahmoa
Spoilerit: Sisältää viittauksia eri DB Z-saagoihin
Osa 7:Oppia ikä kaikki
Piccolo ja Diriel päättivät kotiin tultuaan kouluttaa vähän Rayearthiä,mihin tyttö innostui itsekin.Heti seuraavana päivänä Diriel neuvoi Rayearthille,millä tavoin tulee hengittää eri liikkeitä tehdessään.Taistelijan tuli hengittää kehon liikkeiden tahdissa saadakseen lihakset rentoutumaan,jotteivät ne kipeydy liian nopeasti.Opetus ei ollut helppoa:Rayearth innostui välillä liikaa,mutta iltaan mennessä tyttö osasi rytmin sopivasti.
Toisena päivänä Piccolon tehtävänä oli saada Rayearth keskittämään voimia muuallekin kuin käsiinsä Kamehamehassa.Sen opettelussa oikeasta hengitysrytmistä oli hyötyä,mihin koko päivä sitten kuluikin,mutta Rayearth keskitti voimaansa nyt myös pienimpiin lihaksiin.
Kahden perättäisen opetuspäivän jälkeen Rayearth meni luolaan,riisui kenkänsä ja rupesi nukkumaan sikeästi Dirielin vanhalla patjalla,jonka Diriel oli tyttärelleen antanut tehtyään itselleen uuden.
"Minusta Rayearth oppii melko nopeaan kaiken,"Diriel sanoi Piccololle.
"Kyllä,"Piccolo myönsi ja istahti Dirielin vuoteen viereen."Luultavasti huomenna voimme siirtyä itse taisteluun."
"Silti Bulma voisi olla nopeampi.Rayearth kasvaa nyt kovin hitaasti,vaikka saakin paljon aurinkoa.Syy siihen olisi mukava tietää."
Piccolo vilkaisi pientä hahmoa nukkumassa.Sillä välin Diriel riisui kenkänsä.Pian molemmat nukahtivat,Piccolo istualleen,kuten useimmiten nukkui.
Aamulla ensimmäinen hereillä oli Piccolo.Hän käveli ulos ja venytteli raukeasti.Pian Dirielkin oli hereillä,muttei yhtä virkeänä.
"Kuinka sinä olet noin virkeä?"mumisi Diriel.
"Kai minä vain nukun sikeästi,"Piccolo vastasi.
Molemmat tunsivat Gohanin voiman lähestyvän,ja pian tämä laskeutuikin lähelle heitä lista kädessään.
"Terve,"sanoi Gohan.Piccolo nyökkäsi.
"Mitä tulokset näyttivät?"Diriel kysyi heti.
"Aika omituista,"mutisi Gohan listaa lukien."Verrattuamme teidän vertanne Rayearthin vereen,huomasimme aikaisemman suuren voimannousun vaikuttaneen hänen solujensa rakenteeseen niin,että hänen kasvuvauhtinsa vastaa normaalia ihmisen kasvuvauhtia.Mutta onko muutos pysyvä,sitä emme saaneet selville."
"Onneksi ei mitään vakavaa,"Piccolo sanoi.
"On kyllä minulla `ilouutinen`äidiltä teille,"Gohan sanoi happamena."Hän meni ja ilmoitti Rayearthin eilen-"
"Mistä te puhutte?"kuului Rayearthin hieman unelias ääni Dirielin takaa.
"Olin sanomassa,että viikon kuluttua Rayearth aloittaa Satan Cityn Siniveden peruskoulun."
"Mitä!?"huudahti Piccolo.
"ChiChi olisi voinut kysyä edes meiltä lupaa,"Diriel sanoi.
"Pitääkö koulussa oppia uusia asioita?"kysyi Rayearth.
"Kyllä pitää,"Gohan vastasi."Äiti sanoi,että Rayearthin pitäisi saada vähän yleissivistystä,ettei koko ajan vain treenaisi.Se peruskoulu on pituudeltaan vain kuusi vuotta,kaksi viimeistä ovat jo yläastetta."
"Jos saisin sen ChiChin käsiini,"mutisi Piccolo hieroen rystysiään.Gohan otti taskustaan kapselin,heitti maahan ja auettuaan kapselista tuli esiin siniharmaa koulureppu,jota Rayearth rupesi penkomaan.
"Äiti osti nämä eilen.Perustarvikkeet,kirjat saadaan koulusta,"Gohan sanoi."Olen pahoillani,mutta joudun nyt palaamaan töihin."Hän puristi kättä Piccolon kanssa ja lensi pois.
"Mokomakin ChiChi,"Piccolo murisi.Diriel tutki repun sisältöä tyttärensä kanssa,ja kaikkea sieltä löytyi;Penaali täynnä kumeja,kyniä ja viivoittimia,muutama vihko kirjoittamiseen,herätyskello aamuherätykseen,ja pari muuta esinettä.
"Tarvitaanko näitä kaikkia koulussa,äiti?"
"Kyllä,"vastasi Diriel."En kyllä usko isän pitävän tästä-"
"Ja oikeassa olet,"Piccolo keskeytti."Ihan kuin ChiChi luulisi,etten osaa kasvattaa itse omaa tytärtäni!Täällä hän oppii paljon elämässä tärkeämpia asioita kuin koulussa koskaan."
"Eikö Rayearth voisi edes mennä sinne,ja jos hän ei viihdy,pyydämme että hänet erotettaisiin?"Diriel kysyi.
"ChiChin päätä ei hevillä käännetä.Mieti vaikka Gohania.Hän laittoi Gohanin jo kolmevuotiaana kouluun,ylimääräisille kursseille ja kesäkouluihin,ja ainoat vapaahetket kotona olivat nukkuma -ja ruoka-aika."
"Gohan-parka,"pudisteli Diriel päätään.Sillä välin oli Rayearth löytänyt repusta mustan liekkikuvioisen lippalakin ja painanut päähänsä.
"Ja vaikka Rayearth menisikin kouluun,"jatkoi Piccolo,"viimeinen viikko ennen sitä pitää vielä kerrata havaintokykyä ja reaktionopeutta."Rayearth tutki lippiksen tekstiä ja luki:
"FirePower,TuliVoimaa.Hassu teksti.Mihin muka tulen voimaa koulussa tarvitaan,vai lukeeko se tässä muuten vain,isi?"
"Luultavasti se on vain koristeena,"kuului vastaus."Pistätkö ne syrjään,Rayearth?On aika testata havaintokykyäsi."
Loppupäivä kuluikin Rayearthin yrityksiin havaita nopeasti liikkuva isänsä.Mutta tyttö ei pystynyt täysin tyhjentämään mieltään,joten löydettyään voiman hän hukkasi sen pian.
"Isi,tämä on vaikeaa,"Rayearth mutisi.
"Ajattele jotain tavallista tyhjennettyä mielesi,"Piccolo sanoi."Keskittyminen on tärkeintä taistossa.Ilman keskittymiskykyä voi käydä huonosti."Diriel oli kuulevinaan
Tovi vierähti.Rayearth seisoi yhä paikallaan,Piccoloa ei näkynyt.Mutta sitten tyttö hyppäsi,kääntyi ilmassa ympäri ja iski sormisaksilla.Piccolo tuli näkyviin pidellen kämmentään tytön sormisaksien välissä,Rayearth putosi maahan jaloilleen.
"Hyvin havaittu,Rayearth!"onnitteli Diriel.
"Hetki kyllä meni mutta tunsin äkkiä isin hidastavan ja sitten löysin hänen tarkan sijaintinsa,"Rayearth sanoi vaatimattomasti.
"Tämä riittää tältä päivältä,"Piccolo sanoi.Aurinko alkoi painua mailleen.
"Ja huomenna taas,isi?"kysyi Rayearth.
"Kyllä,kunnes viikko on kulunut,"Piccolo vastasi.Rayearth otti uuden reppunsa ja meni luolaan.
"Toivottavasti koulussa ei anneta liikaa tehtäviä,"mutisi Diriel.
"Jos minulta kysytään,koulut voisi potkaista hiiteen,"Piccolo murahti."Enemmän elämän koulussa oppii kuin tunkkaisessa luokassa."
Viikko kului,ja pian koitti Rayearthin ensimmäisen koulupäivän aamu.Viikossa Rayearth oli oppinut aistimaan voimia ja kykeni lentämään jonkin matkaa.Viime tingassa Diriel oli opettanut Rayearthin tunnistamaan luontoa.Nyt tyttö istui Kin-To-Unin päällä lippis päässä ja reppu olalla,valmiina astumaan opin teille.
"Ole kiltisti,"Diriel sanoi."Ja jos joku kiusaa,älä välitä heistä."
"Kyllä,äiti,"Rayearth lupasi.
"Äläkä unohda,kuka olet,"Piccolo muistutti ylpeänä.
"En,"Rayearth sanoi noustessaan korkeammalle ja huusi:
"Olen teidän tyttärenne,ja se on tärkeintä!"Pilvi katosi näkyvistä.
"Tyttömme kasvaa isoksi niin nopeaan,"Diriel mutisi pyyhkäisten silmäkulmaansa vaivihkaa.
"Kyllä siihen koulurytmiin tottuu,"lohdutti Piccolo."Mutta jos minä saisin päättää..."
"Onhan myös hyvä,että Rayearth on hetken toisaalla."
"Kuinka niin?"Diriel tarrasi Piccoloa paidan etumuksesta,veti lähemmäs ja sanoi hiljaa:
"Mitä sanoisit,jos menisimme luolaan,varmistaisimme ettei ketään ole lähettyvillä,ja olisimme
The End
Tarina jatkuu uudessa ficissä,joka on tulossa lähiaikoina esiin :D
Mutta tämän ficin viimeiset kommentit ovat tervetulleita.